한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

Ajan kehityksen myötä uusia työllistymismuotoja syntyy jatkuvasti. Vaikka pinnalla ei näytä olevan mitään tekemistä eläkeeron kanssa, jos kaivaa syvemmälle, huomaat, että ne liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Esimerkiksi joustavan työsuhteen alalla osa siitä sisältää osa-aikatyötä. Näille töille on ominaista joustava työaika ja -menetelmät, eivätkä ne sido perinteisiä työllistymismalleja.

Joustotyössä olevilla ihmisillä on kuitenkin usein ongelmia eläkemaksujen kanssa. Työn epävakauden vuoksi heillä voi olla vaikeuksia maksaa eläkkeitä ajallaan ja täysimääräisesti, mikä vaikuttaa jossain määrin eläkkeiden kokonaiskokoon.

Lisäksi uusien työllistymismuotojen syntyminen on sosiaalisesti muuttanut ihmisten työkäsityksiä ja kulutustottumuksia. Aiemmin ihmiset etsivät vakituista työpaikkaa varmistaakseen elämänturvan eläkkeelle jäämisen jälkeen. Nyt yhä useammat ovat valmiita kokeilemaan joustavia ja monipuolisia osa-aikatöitä, jotka hakevat välitöntä tuloa ja työkokemusta. Tällä ajattelutavan muutoksella on välillinen vaikutus myös eläkejärjestelmään.

Teollisuuden näkökulmasta tarkasteltuna joidenkin nousevien toimialojen, kuten Internetiin liittyvien osa-aikaisten työpaikkojen nousu on houkutellut suuren joukon nuoria osallistumaan. Nämä teollisuudenalat kehittyvät nopeasti, mutta ne eivät ehkä vielä ole täydellisiä työntekijöiden eläkeoikeuksien suojaamisessa, mikä pahentaa jossain määrin eläkekuilujen ongelmaa.

Yksilöt voivat osa-aikatyötä valitessaan keskittyä enemmän välittömään tulojen kasvuun ja jättää huomiotta pitkän aikavälin eläkesuunnittelun. Tämä ei ole vain henkilökohtainen tietoisuuskysymys, vaan kuvastaa myös yhteiskunnan puutteita ohjauksessa ja koulutuksessa.

Eläkeero-ongelman lievittämiseksi hallituksen ja yhteiskunnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Ensinnäkin vahvistetaan joustavan työsuhteen henkilöstön eläkkeiden maksamisen valvontaa ja ohjausta sekä kannustetaan heitä osallistumaan aktiivisesti eläkkeiden maksamiseen etuuskohtelun ja muilla keinoin. Samanaikaisesti asiaankuuluvia lakeja ja määräyksiä olisi parannettava työntekijöiden laillisten oikeuksien ja etujen suojaamiseksi. Toiseksi meidän tulisi vahvistaa yleisön valistusta eläkesuunnittelusta, parantaa ihmisten tietoisuutta eläkkeelle siirtymisestä ja antaa useamman ymmärtää eläkkeelle siirtymisen ennakkosuunnittelun tärkeys. Lisäksi yrityksiä voidaan kannustaa tarjoamaan työntekijöille tiettyjä eläketurvaa ja samalla osa-aikatyötä ja yhteiskuntavastuuta.

Lyhyesti sanottuna eläkevaje-ongelman ratkaiseminen edellyttää valtion, yhteiskunnan, yritysten ja yksilöiden yhteisiä ponnisteluja muodostaakseen yhteisen voiman eläkejärjestelmän kestävän kehityksen saavuttamiseksi ja vankan takuin antamiseksi ihmisten myöhemmälle elämälle.