한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

Nykypäivän koulutuskentällä MOOC-kehitys perus- ja yläkouluissa ei ole sujunut sujuvasti. MOOC-malli, jolla oli aikoinaan suuria toiveita, on nyt monien vaikeuksien edessä ja jopa vaarassa romahtaa. Tähän tilanteeseen on monia syitä. Toisaalta kurssisisällön laatu on epätasaista, eikä se pysty vastaamaan opiskelijoiden monipuolisiin oppimistarpeisiin. Jotkut MOOC-kurssit yksinkertaisesti siirtävät perinteiset tunnit verkkoon ilman interaktiivisuutta ja asianmukaisuutta. Toisaalta myös opiskelijoiden autonominen oppimiskyky ja itsekuri ovat tärkeitä MOOCien tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Nuorempien perus- ja yläkoululaisten itsensä johtamiskyky on suhteellisen heikko Ilman opettajien ja vanhempien valvontaa on vaikea omistautua MOOC-oppimiseen.

Samalla yksilöllisen koulutuksen kysyntä on kasvanut. Jokaisella opiskelijalla on ainutlaatuinen oppimistyyli, kiinnostuksen kohteet ja oppimistahti. Perinteinen yhtenäinen opetusmalli ei pysty huomioimaan jokaisen opiskelijan yksilöllisiä eroja, mikä antaa tilaa uusien koulutusmallien ja teknologioiden kehittymiselle. Tässä yhteydessä tekoäly syntyi ajan vaatimalla tavalla. Tekoälyteknologia voi analysoida opiskelijoiden oppimiskäyttäytymistä ja -tottumuksia big datan avulla ja tarjota heille henkilökohtaisia ​​oppimissuunnitelmia. Analysoimalla esimerkiksi opiskelijoiden kotitehtävien suorittamista, testituloksia ja luokkahuonesuorituksia, tekoäly voi tarkasti diagnosoida oppilaiden oppimisheikkoudet ja suositella vastaavia oppimisresursseja ja harjoituskysymyksiä.

Joten tässä prosessissa osa-aikaisen kehityksen ja työllisyyden ilmiö, jolla ei näytä olevan mitään tekemistä MOOC:iden ja tekoälykoulutuksen kanssa, liittyy itse asiassa erottamattomasti. Osa-aikaisesti kehittäjillä työskentelevillä ihmisillä on usein tiettyjä teknisiä valmiuksia ja innovatiivista ajattelua. Jotkut heistä ovat saattaneet osallistua MOOC-kurssien kehittämiseen ja osallistuneet kurssin suunnitteluun ja tuotantoon. Samaan aikaan on myös osa-aikaisia ​​kehittäjiä, jotka ovat sitoutuneet tekoälyn koulutustuotteiden tutkimukseen ja kehittämiseen edistäen tekoälyn soveltamista koulutusalalla.

Osa-aikaiset kehitystyöt eivät kuitenkaan ole kaikki myönteisiä. Osa-aikaisten kehittäjien epätasaisuudesta johtuen kehitetyissä MOOC-kursseissa tai tekoälyn koulutustuotteissa voi olla laatuongelmia. Esimerkiksi joillain kursseilla on epäystävällinen käyttöliittymäsuunnittelu ja monimutkaiset toiminnot, jotka vaikuttavat opiskelijoiden oppimiskokemukseen, jotkin tekoälyalgoritmit eivät ole riittävän tarkkoja eivätkä pysty analysoimaan tarkasti opiskelijoiden oppimistilanteita. Lisäksi osa-aikaisten kehitystöiden vakautta ja jatkuvuutta on vaikea taata, mikä voi vaikuttaa projektin etenemiseen ja laatuun.

Jotta osa-aikaisen kehitystyön positiiviset vaikutukset voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti samalla, kun vältetään sen negatiiviset vaikutukset, meidän on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Ensinnäkin koulutusalan kehittämiseen osallistuville osa-aikaisille henkilöille on tehtävä tiukat pätevyystarkastukset ja pätevyysarvioinnit, jotta heillä on vastaavat ammatilliset tiedot ja taidot. Toiseksi on tarpeen luoda täydellinen laadunhallintajärjestelmä, seurata koko kehitysprosessia sekä löytää ja ratkaista ongelmat oikea-aikaisesti. Lisäksi osa-aikaisten kehittäjien koulutusta ja ohjausta tulisi vahvistaa kehitystason ja laatutietoisuuden parantamiseksi.

Lyhyesti sanottuna MOOCien kehitysdilemma perus- ja yläkouluissa ja tekoälyn mahdollisuudet koulutusalalla vaativat huolellista pohdintaa ja käsittelyä. Osa-aikaisen kehittämisen ja työllisyyden ilmiö yhtenä näkökohtana muistuttaa myös, että sen etuja hyödyntäen meidän on vahvistettava johtamista ja standardointia koulutuksen jatkuvan etenemisen edistämiseksi.