한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
viime vuosina monet maaseudun peruskoulut ovat olleet kriisin partaalla riittämättömien oppilasresurssien vuoksi ja jopa kohdanneet ilmoittautumisvaikeuksia. tämä ei heijasta vain koulutusresurssien puutetta maaseutualueilla, vaan myös ihmisten huolen maaseutukoulutuksen kehitysnäkymistä.
miten maaseutukoulutus voi tällaisissa olosuhteissa todella "murtautua" läpi ja kehittyä?
jotkut alan ihmiset uskovat, että maaseudun koulutuksen tulisi noudattaa "kolmen rinnakkaisen edistyksen" suuntaa, edistää koulujen olevan "pieniä mutta kauniita", joilla on syvät tunteet, kasvattaa opettajia edistämään koulujen olevan "pieniä mutta erinomaisia" ja viljellä ominaisuuksia edistää kouluja "pieniksi mutta erityisiksi".
maaseutukoulutuksessa on kuitenkin monia vaikeuksia. ensinnäkin opetushenkilöstön nykyinen tilanne on yksi tärkeimmistä parantamisen tarpeista. maaseutukoulujen kehitystä ovat vaivanneet ongelmat, kuten ikärakenteen polarisoituminen, yksittäinen opetus- ja tutkimustoiminta sekä vaikeudet kannustaa opettajien innovatiivista energiaa.
toiseksi, vanhempien "suodattimet" kylä- ja maaseutukoulutukseen ovat edelleen olemassa, ja tämä kognitiivinen malli on murrettava. maaseutukouluille koulujärjestelmän uudistus on avain ongelman ratkaisemiseen. jotkut asiantuntijat ehdottavat, että kun oppilasmäärä on alle 100, koulu tulisi sisällyttää avainseurantaan, kun oppilasmäärä vähenee 80:een, koulun pitäisi olla keskustan koulu, jos oppilasmäärä vähenee edelleen; kaupungin (piirin, osapiirin) hallituksen tulee antaa lausuntoja ja raportoida lääninhallitus suostui luopumaan ja yhdistämään koulun toimipaikat aikanaan.
näiden ongelmien edessä läänin opetusministeriö muotoili perusvaatimukset pienten maaseutukoulujen ja kyläkoulujen pitämiselle "mikä puuttuu, se korvaa" -periaatteen mukaan perusasiat ja valmistautuminen todellisen tilanteen mukaan pienille alle 100 oppilaille kouluille suunnataan julkisia varoja suurille 100 opiskelijan kouluille.
lisäksi jiangsu second normal university on myös kouluttanut suuren joukon maaseudun opettajalähtöisiä normaaleja opiskelijoita ja tuonut uutta elinvoimaa maaseudun koulutuksen kehittämiseen.
"opettajat ovat avain koulutukseen." eräs asiantuntija huomautti: "jos haluamme elvyttää kyläkoulutusta, meidän on edistettävä maaseudun opettajien ja rehtoreiden luovuutta."
monet maaseudun pienten koulujen opettajat ovat kotoisin maaseudulta ja heillä on syvällinen ymmärrys oppilaiden elinympäristöstä ja koulutustarpeista. tämä tausta tekee maaseudun opettajista entistä tärkeämmän roolin opetuksessa ja myötävaikuttaa maaseutukoulutuksen kehittämiseen.
kaiken kaikkiaan maaseutukoulutuksen tulevaisuus on odottamisen arvoinen, mutta siinä on sekä haasteita että mahdollisuuksia. on tarpeen murtaa väärinkäsitys "tehokkuus ensin" ja muotoilla sopivampi luokiteltu kehityspolitiikka maaseutukouluille, jotta maaseudun koulutus ja kaupunkikasvatus voivat täydentää toistensa etuja ja edistää yhdessä koulutuksen kehitystä kiinassa.
